Näin luet ainesosaluettelon

Kosmetiikan ainesosaluettelo on säädelty. Se käyttää INCI-nimistöä, joka on sama joka maassa, ja se on järjestetty pitoisuuden mukaan suurimmasta pienimpään — yhden prosentin rajaan asti. Tämä yksi sääntö tekee luettelosta luettavan.

Sääntö 1: järjestys kertoo pitoisuuden

Jos ainesosa on luettelon kolmen ensimmäisen joukossa, sitä on tuotteessa merkittävästi. Jos se on viimeisten joukossa, sitä on todennäköisesti alle prosentin. Markkinointi nostaa usein esiin ainesosan, joka on luettelon hännillä.

Yhden prosentin rajan alapuolella järjestys ei enää tarkoita mitään, ja valmistaja saa listata loput haluamassaan järjestyksessä. Käytännön nyrkkisääntö: säilöntäaineet kuten fenoksietanoli ovat lähes aina noin prosentin kohdalla, joten kaikki niiden jälkeen on pieninä pitoisuuksina.

Sääntö 2: hajuste ei aina lue Parfum

Hajusteen voi merkitä sanalla Parfum tai Fragrance, mutta myös eteeriset öljyt ovat hajusteita. Sitrus-, laventeli- ja teepuuöljy tuovat mukanaan samat yhdisteet, jotka ärsyttävät herkkää ihoa — mutta tuotteen voi silti markkinoida ilman sanaa hajuste.

EU vaatii lisäksi 26 hajusteallergeenin merkitsemisen erikseen, jos niiden pitoisuus ylittää rajan. Linalool, limoneeni ja sitronellol ovat niistä yleisimmät. SkinIndex merkitsee nämä kaikki samaan hajusteryhmään.

Sääntö 3: alkoholi ei ole yksi asia

Alcohol Denat. ja etanoli haihtuvat ja voivat kuivattaa. Cetyl Alcohol ja Cetearyl Alcohol ovat rasva-alkoholeja, jotka hoitavat ja sakeuttavat. Ne näyttävät samalta sanalta mutta tekevät päinvastaisia asioita, ja tämä on yleisin väärinkäsitys koko ainesosaluettelossa.

Sivustolla merkitsemme vain ensimmäisen ryhmän. Rasva-alkoholit on nimenomaisesti jätetty pois merkinnöistä.